( This old photon journey is only written in finnish )
Photo Journey Part 2. From Wiesbaden to Koblenz
(Castle tour)
RHEINGAU RIESLING ROUTE
Rheingau Riesling Routen viinialueeseen tutustumme veneellä, viini vijelmät ovat pääasiassa Rheinin idänpuoleisella rinteellä joen välittömässä läheisyydessä.
Rheigau Riesling Route, yksi saksan kuuluisimmista valkoviinialueista joka alkaa Hocheimista läheltä Wiesbadenia. Tutustumme ensimmäiseksi Walluffin viinikylään. Illastamme Wilhelm Bonnetin viinitilalla, aloitamme lasillisella rose viiniä viileän illan lämmikkeeksi, jonka jälkeen maistelemme riesling viinejä talon kellarista. Syömme erinomaisen illallisen.
Tänäänkään vesi ei ole noussut 70 cm enempää. Wassersportverein Shierstein Klubilta selvitämme veneen säilytysmahdollisuutta, Bootshaus Kreetalle saa tuoda veneen, joka on erinomainen paikka säilytykseen, veneen voi laskea täällä veteen ja lähteä tutustumaan Rheinin linnoihin ja viinialueisiin. Täältä voi myös lähteä Mainin kautta Donaulle ja sieltä edelleen Mustallemerelle, jos nyt välttämättä haluaa tehdä 6000 km reissun. Frankfurthin lentokentän läheisyys takaa sen että yhteydet ovat joustavat.
26.3-96 Shierstein – Rüdesheim
Aurinkoista, tuulee ja on pirun kylmä
Hoch wasser, vesi ei vieläkään nouse
Aurinko paistaa, kylmä tuuli tulee pohjoisesta tietenkin. Asennan korjatun 9,8hp:n Mercuryn hieman korkeammalle sekä stuuvaan vesisukset takakannelta sisätilaan odottamaan aurinkoa ja lämpimämpiä kelejä. Vielä kylkien pesu jonka jälkeen lähtöoluet Shiersteinin ystävällisellä klubilla. Ajamme poikkeuksellisesti perämoottorilla jotta näemme että se toimii ja että se on tarpeeksi vahva hätäkoneena taistelemaan virtaa vastaan. Sen kippaaminen lukituksistaan veteen plaani-asennon jälkeen, sekä käyntiin saaminen kestää 15-30sek. jonka katsomme riittävän hätätilanteessa. Vene kulkee ja ohjautuu myötävirtaan pikkukoneella välttävästi, vastavirtaan pääsemme 1/2 s, eli pysymme kutakuinkin paikoillamme ja pystymme ohjaamaan venettä tarvittaessa joen reunoille.
Veden lämpötila on noussut + 4°:sta noin + 9°:n.
Rheinin luonne muuttuu heti Shiersteinista lähdön jälkeen, töyräät kasvavat ja viininviljelykseen sopivia rinteitä alkaa löytyä. Ohitamme Eltvillen shampanjakylän mutta emme löydä satamapaikkaa joten jatkamme eteenpäin kohti Bingeniä. Bingen on teollisuuskaupungin näköinen joten päätämme mennä vastapäiseen pienempään kaupunkiin Rüdesheimiin sieltähän tulee Saksan kuuluisin weinbrant, Asbach Uralt.
Purjehdusklubin kaverit ovat pitämässä kevätkokousta ja toivottavat ystävällisesti tervetulleiksi. Immer ruhig, ensin olut ja tarinatuokio, keitä olemme ja mistä olemme tulossa. Tämän jälkeen muodollisuudet että pääsemme liikkumaan satamaan ja sieltä ulos. Rüdesheim on viehättävä pieni kaupunki viinimuseoineen ja menokatuineen (Drossellgasse). Armottoman kipuamisen päässä sijaitsee myös Niederwald patsas, Germania, Kaiser Wilhelmin muistomerkki josta avautuvat näköalat neljän kylän yli etelään.
Pursiseuran vieressä sijaitsee uimahalli joten pääsemme kuumaan saunaan ja uimaan. Illalla käymme lasillisella punaviiniä läheisessä Italialaisessa ravintolassa, joka vaikuttaa myös erinomaiselta ruokapaikalta.
30.3-96 Rüdesheim – Bingen
Kylmää
Syömme lounasta veneessä ja mietimme mitä tehdä, sataa rakeita ja ilma on kylmä. Tankkaamme 100 l vettä ja päätämme lähteä sadekuurojen välissä Bingeniin. Satama sijaitsee Suomalaisen mittapuun mukaan epämiellyttävässä paikassa rautatieaseman takana josta on pitkä kävelymatka kaupunkiin. Satamassa on paljon veneitä talvisäilytyksessä. Satamakapu on ystävällinen ja pesee ison vaatekasamme. Vaatteita, eli pari villapaitaa tarvitaankin lisää joten Bingen palvelee meidän tarkoituksiamme hyvin. Ostamme myös ruokatäydennykset Bingenin isoista tavarataloista, saamme myös spriitä hellaamme! Klubilla satamakapteeni tekee saksalaisseurueelle päivällisen tilauksesta, klubeille voi soittaa etukäteen ja saada näin erinlaisia palveluita. Puhelinnumerot löytyvät satamakirjasta.
Saamme jälleen kuulla saksalaisseurueelta että Mosel on näkemisen arvoinen. He ovat hakemassa venettään talvisäilytyksestä ja viemässä sitä Moselin yläjuoksulle. Aamuauringossa Bingen on kauniimpi, se sijaitsee Nahe joen suulla Rheinin länsirannalla, useat sen keskustan taloista ovat peräisin 1200 luvulta. Mäuseturm, pieni tullilinna luodolla on kaupungin tunnusmerkki, tästä alkaa myös vanhojen linnojen helminauha aina Koblenziin asti. Mäuseturm on kuvattuna jokaisessa saksalaisessa turistioppaassa.
Kartta lainattu: Bingen – Rüdesheimer Fähr- und Sciffartsgesellshaft eG.
55411 Bingen am Rhein – Rheinkai 10
31.3-96 Bingen – Lorsch
Iltapäivällä lumikuuroja
Lähdemme vielä tänään Bingenistä Lorchiin jonne on vain kivenheiton matka
14 km. Pysähdymme Lorschissa koska Rheigau Riesling viinialue päättyy tähän.
Rhein näyttää voimansa, alavirtaan ajavat jokilaivat sortuvat joen mutkissa täysin poikittain. Valtava, autoja neljässä kerroksessa kuljettava jokilaiva on mahtava näky kun sitä katselee pienen moottoriveneen perspektiivistä. Ajamme Assmanshausenin ohi, ainoa kylä Rheingaussa josta saa paikallista punaviiniä, päätämme kävellä sinne Lorchista.
Burgh Reichenstein sekä Burgh Sooneck jäävät joen länsirannalle. Lorchin pieni satama sijaitsee saaren takana, virtaa saaren leen puolella on vain 0,7 s. Lähestyminen on syytä ottaa varovasti sillä matalikkoja on saaren jatkeena ja iso lautta joka liikennöi Rheinin yli vain lisää harhaa, sillä sen syväys on vain 50 cm.
Lorch oli vanha lastauspaikka jo 1300 luvulla. Siellä oli nosturi jolla tavarat siirrettiin maalle kuljetettavaksi teitä pitkin Rüdesheimiin jotta vältyttäisiin Bingenin vuolailta kapeikoilta.
Lähdemme Assmanshauseniin hakemaan sitä kuuluisaa punaviiniä, ensin kuitenkin paikallisen viljelijän Ottesin kellariin hakemaan pullo valkoviiniä matkaevääksi.
Matkan pitäisi olla n. 8 km, mutta kävelemme harhaan muutamaan otteeseen, immer ruhig! aurinko paistaa ja maisemat ovat huikaisevia joten istumme maistelemaan juustoa ja Ottesin erinomaista Riesling Kabinettia. Alhaalla Rheinillä on pelastusoperaatio käynnissä. Yöllä hiekkasärkälle ajanutta jokilaivaa tyhjennetään toiseen alukseen.
Saamme seuraa saksalaisesta kirjanpitäjästä joka vaeltelee usein täällä. Löydämme viimein yksissä tuumin tien Assmanshauseniin jossa kumoamme huurteiset oluet nestehukan torjumiseksi. Suoritimme n.18 km pitkän vuoristokävelyn. Myöhemmin maistelemme alueen punaviiniä, joka tulee tietenkin Lorchista, kylästä josta lähdimme! Olimme ällistyneitä siitä kuinka lämmin viini rinne Assmanshausen on, kevättyöt olivat täydessä vauhdissa kun muualla vasta aloiteltiin. Ilta venyy mukavassa juttuseurassa ja Assmanshausenin punaviini maistuu, ehdimme nipin napin viimeiseen junaan kohti Lorchia, kävely takaisin kun ei edes kiinnostanut kahta laivakoiraamme.
02.3-96 Lorsch – Oberwesel – St. Goar
Myöhäinen herääminen, punaviini näemmä nukuttaa. Lähdemme vielä Ottesille hankkimaan viimeiset viinit Rheingau Riesling:n alueelta ja sitten matkaan.
Bacharachissa kaunis kirkko, sen takana linnanrauniot. Pfalz Grafensteinin tullilinna pienellä saarella on Saksan kuvatuimpia turistikohteita eikä syyttä, linna on kaunis laivan keulamuotoineen ja erilaisine torneineen.
Kaubin pieni kaupunki on saaren takana jossa on myös Gutenbergin linnan rauniot, satama on pieni, päätämme jatkaa eteenpäin. Virtaus voimistuu 4,5 solmuun kun Rhein kapenee vuorten puristuksessa.
Seuraavaksi Burgh Stahleck sekä Shönburgh jonka jälkeen Oberweselin satama, huono ja on tarkoitettu jokilaivoille. St. Goarin satama on kaunis Rheinfelssin linnan kupeessa, päätämme jäädä sinne. Satama on rauhallinen ja aivan kaupungin vieressä.
Ilta kylmenee, pohjoisesta tulee kunnon puuskia ja lumikuuroja. Rannassa on Dem automaatit sähkölle jotka on asetettu ikävä kyllä rosvo asentoon ( = 1 Dem ei kauan piisaa), petrooli käyttöinen Wallas lämmitin toimii onneksi!
Seuraavana aamuna kiipeämme Burgh Rheinfelssiin josta on osittain tehty hotelli. Toinen osa palvelee museona. Linnaa on asuttanut yksi Saksan rikkaimpia aatelissukuja jolla oli omia, osaomistus sekä useita kymmeniä käyttöoikeuslinnoja. Linna oli hyvin säilynyt isonpuoleinen yhdyskunta, siitä on ollut myös suora yhteys satamaan. Satama on yksi hienoimpia mutta myös kallis, sekä myös melkein tyhjä lukuun ottamatta sataman omia vuokra veneiä.
Satama on modifioitu pioneerien vanhoista silta ponttooneista erittäin elegantisti.
Matkaamme kylästä lautalla Rheinin yli St. Goarshauseniin joka on pieni mutta idyllinen viinintuottaja yhdyskunta Rheinin jyrkissä mutkissa. Tutustumme stadt turmissa Loreleyn historiaan ja talon hyvään viinikellariin . Ostamme pääsiäisen jälkiruoaksi pullon beeren auslese jälkiruokaviiniä.
04.4-96 St. Goar – Koblenz, Rheinlache
Jätämme Loreleyn ja St Goarin, Burg Katz näkyy vielä vasta ranalla. Virta on vieläkin erittäin vuolas, voimakkaimmat pyörteet olivat Loreleyn mutkan jälkeen St. Goariin tultaessa. Rheinin mutkat olivat tässä jyrkkiä ja jokilaivojen kulkusuuntaa ohjattiin viiden signal stellen avulla jotta yhteentörmäyksiltä vältyttäisiin.
Burg Maus on Hafen am Hundtin vastapäisellä rannalla, emme ajaneet sisään allonmurtajalta koska satama ei näyttänyt houkuttelevalta. Linnat vähenevät ja maisema ei ole enää niin jylhää, Burg Liebenstein ja Burg Sterrenberg ovat seuraavana. Ohitamme Boppardin kaupungin joka näyttää viehättävältä mutta satamaa ei ole joten jatkamme kohti Koblenzia. Burg Stolzenfels on Lahn joen risteyksessä ja on komein linnoista. Se on myös käytössä tänä päivänä.
Rheinlache juuri ennen Koblenzia on nimensä mukaan pitkä lahti jonka perältä löytyy kolme venekerhoa. Täällä on vielä talvisen tuntuista, joskin innokkaimmat saksalaiset venemiehet ovat jo muuttaneet pressun alle asumaan kunnostaakseen veneitään kevätkuntoon. Heille vinkki, tulisi valoa ja auringonpaistetta jos poistaisi pressun. Saksalainenhan pitää aina metalliset sälekaihtimet alhaalla kotonakin vaikka istuu sisällä. Kysyin tähän syytä ja se ilmeisesti johtuu sota-ajasta jolloin ihmisiä haettiin kotoa sekä palvelukseen että vainottiin.
Illalla satelee jälleen. Tämä vain vahvistaa päätöstämme kääntyä kohti etelää eli Mosel jokea ylävirtaan kohti uusia seikkailuja. Kevät on myöhässä tänä vuonna ja on vielä kylmää ei ole mitään syytä edetä vauhdilla pohjoista kohti. Lisäksi turvallisuusnäkökohta, veneemme on pieni ja Rhein vaarallinen, vuolas ja raju keväisin.
Päätämme kaartaa ensin etelään, Moselia ylös ja sieltä Canal de l´Esteä Ardennien vuoriston läpi Belgiaan ja edelleen Hollantiin. Tulemme takaisin Rheinille sen alajuoksulla.
Lähdemme päätöksen kunniaksi Koblenziin syömään, satamakapteeni suositteli jugoslavialaista joten springit veneeseen ja menoksi. Kytkimme vielä sähkölämmön ja wallaksen päälle. Olimme Koblenzin laitamilla, puistotie kaupunkiin oli kaunis ja kulki aivan Rheinin vierellä. Etniset ravintolat olivat kaikki rivissä joten ne oli helppo tarkistaa. Split oli hyvä niin kuin suositeltiin. Menemme sinne, ruoka sekä ilmapiiri olivat erinomaisia. Fünf sterne, sehr gut! Koirammekin saivat dog bagit. Veneemme oli ihanan lämmin ja saksanmarkka vielä kovaa valuuttaa mittarissa. Aamulla kävelimme vielä Deutches Eckille asti joka on mahtava muistomerkki Rheinin ja Moselin risteyksessä. Päivä on kaunis, kävelijöitä liikkellä joka paikassa.
Rheinistä jäi mieleen:
Rheinin alkulähteet alpeilla ovat raikkaita tunturipuroja, vielä Baselissa joki on erittäin puhdas ja tätä nykyä se yritetäänkin pitää sellaisena. Mahtavia ja tarkasti toimivia sulkuja. Vapaasti virtaava Rhein on kokemus sinänsä. Viini-alueet aivan joen trmäillä. Kauniit linnat ja historialliset rauniot Rheinin jyrkssä mutkissa.
Tavarankuljetus Rheinillä on massiivista luokkaa ja sulut isoja, täsmällisiä, hyvin suunniteltuja. Olisi joskus mukava käydä katsomassa sulkuportteja kunnollisen Hoch wasserin aikaan, ilmeiseti varajärjestelmät ovat myös oikein mitoitettuja. Vesi nousee kuitenkin alajuoksulla jos juoksutusportit joudutaan avaamaan ja vettä juoksuttamaan vapaasti. Kylissä on merkitty jokainen merkittävä Hoch wasser talojen seiniin. Joessa myös virtaa paljon rojua puutavaraa ym. jos Hoch wasser on kova keväällä. Vapaasti virtaavaa Rheiniä on myös syytä kunnioittaa, sen voima on valtava ja se vie venettä kun venettä. Yöllä ei ole syytä liikkua riuttoja on paljon luonnollisia ja rakennettuja jotka ohjaavat Rheinin uomaa.
Yläjuoksulla Stassbourgin vanha yliopistokaupunki oli mieleenpainuvin sekä monipuolisin Rheinin rannan kaupungeista. Kaikista kaupungeista täällä huokuu historia, vanhaa arkkitehtuuria on runsaasti ja se on erinomaisesti säilytetty.
Pfalz alueena sekä Saksan että Ranskan puolella on täynnä historiaa ja miellyttäviä ihmisiä. Viinin viljely alueet Pfalzin ympäristössä sekä Linnat Rheinin kapeikoissa olivat kuvauksellisia, erityisesti Rüdesheimin ja Koblenzin väli oli joelta nähtynä kaunis.
Tavarankuljetusjärjestelmät ovat vaikuttavia, toimineet vuolaista ja kivikkoisista kapeikoista huolimatta. Rhein on saatu kesytettyä tavaravirroille ja samalla se on kuitenkin säilyttänyt luonteensa ja muotonsa ällistyttävän hyvin. Tästä täytyy antaa kiitos saksalaisille.
Yleiseti veneilijälle huomioksi se että tankstellejä(tankkauspaikkoja) on vähän joten osta aina tankki täyteen polttoainetta kun saat. Alkumatkalla Ober Rheinillä oli myös vähän veneenlaskupaikkoja sekä satamia.
Rheinin jokialukset hallitsevat kanavaa, aaltoja syntyy joten kunnon lepuuttajat ja paljon töijaus köysiä mukaan.
Veneen ulkotilan valaistus on tärkeää, pimeää on joka ilta, osta neon valoja tai camping valoja jotka voivat olla päällä koko ajan. VHF radion kuuluvuus ulkotiloihin tärkeä koska sulut kutsuvat sinua VHF:n kautta ja kaikki muukin liikenne tapahtuu VHF:llä.
Tällaisia turvasatamia on tiheään Rheinin mutkaisella osuudella ja niitä saatetaan hyvinkin tarvita hoch wasseerin aikaan.
Rheinin osuus Basel-Koblenz oli yhteensä 440 km.
Photo J Pohjola 