( This old photo journey is only written in finnish )
Matkan viimeisellä osuudella ajamme Liègestä, Belgiasta – Muideniin, Hollantiin.
Liegè
Liegèn teollisuuskaupungista matkaamme ensin Albertkanaalia Hollannin Maastrichtiin ja edelleen Waal jokea historiallisen Utrechtiin. Purjehdimme edelleen vanhaan Muidenin linnoituskaupunkiin Amsterdamin kupeessa.
07.5-96 Liège – Maastricht
Albertkanaal
Meuse vaihtaa nimeään Maas joeksi
Pilvistä +14°
Matkaan, Liègen jälkeen teollisuus vain nostaa päätään. Nyt raskasteollisuutta, metallia kemiaa jne. Albertkanaal on 17km pitkä kapea betonireunainen kanava. Valtava rahtiproomu tulee vastaan ja päätämme hetkeksi ajaa odottelemaan, hyvä päätös, armottomat aallot jotka velloivat pitkään. Kanava on ilmeiseti ruopattu sekä reunoiltaan betonoitu ränni, aallot eivät pääse rauhoittumaan luonnollisella tavalla. Kanava on tasaiseti 6 m syvä mutta erittäin rauhaton.
Belgian ja Hollannin raja on Albertkanaalin päässä, ei rajamuodollisuuksia.
Maastrictiä ennen on kolme satamaa, valitsemme Mastricht Canoe clubin joka on tuulelta leessä ja parhaimman näköinen. Satama osoittautuu hyväksi ja ennenkaikkea ensimmäinen satama Ranskan ja Belgian jälkeen jossa on palveluja.
Veneet ovat nyt kauniita ja putsattuja jos nyt emme ota suunnittelua huomioon. Hollantilaista peruspeltivenettä jonka suunnittelussa on jääkaappi ollut mallina.
Maastrichtin kaupunki on kaunis ja siisti puistoja sekä kanavia riittää. Kapakkeja riittämiin, minkään kansallisuuden ruokalaji ei pääse unohtumaan, kaikkea löytyy. Suomalainen Pertti Palmroot on päässyt myymään kenkiä hienolle liikepaikalle.
Teemme illalla listaa tähänastisista kilometreistä:
Rhein 440km
Neckar 50km
Mosel 370km
Cana de lèst 270km
Meuse Belgia 115km
Albetrkanaal 17km
lisäksi muuta ajoa satama ym. 80km
08.5-96 Maastricht
Sataa koko päivän joten emme jaksa lähteä eteenpäin vaan jäämme tänne missä on jotain palveluja. Kävelemme paikalliselle kukkulalle Sint Petersburgille josta on erinomaiset näkymät. Lentokenttä on suoraaan kaupungin pohjoispuolella. Suihkukoneet näyttävät mahtavilta suoraan alapuolelta katsottuna. Maastrichtin kaupunki on kaikenkaikkiaan miellyttävä sekoitus uutta ja vanhaa sopivassa suhteessa.
NEDERLAND
Julianakanaal Maastricht – Roermond
MAAS, Maastricht – Muiden
09.5-96 Maastricht – Roermond
Aurinko paistaa jälleen +15°, tuulee kovaa – N
Veneen pesua ja huoltotöitä. Kaiteen tiivistys jonka vuoto on haitannut jonkun aikaa, nyt kunnossa. Veneen verhous lähti myös puhtaaksi veneenpesuaineella kotikonstein.
Satamasta lähdön jälkeen huomaamme että tuuli tulee lättyyn(vastatuuli) ja erittäin kovaa.
Hanskat käteen ja talvivarusteet esiin. Bensiiniä saamme hakea kanavan reunalta Maastrichtin keskustasta jossa 3m seinämä kiivettävänä suoraan ylös. Kapteeni alias Tarzan kiipeää noutamaan 70l bensaa Q-8 asemalta. Kapteenska vuorostaan taistelee aaltoja vastaan joita ohiajavat proomut tekevät.
Ensimmäisen sulun jälkeen päätämme että Cabriolet ajelu saa riittää ja nostamme pressun ylös. Miehistö hytisee kylmissään ja kapteeni on kaiken kukkuraksi laskenut matkan väärin, eli sitä on 46km seuraavaan etappiin. Suluissa pieni peräoottori saa tehdä tosissaan töitä että saamme kiinnittäydyttyä pollareihin.
(nyt ns. Schwimpollarit jotka kelluvat sulun seinässä olevassa kiskossa)
Isoja sulkuja, alas mennään 13m ja jokiproomuja on 6kpl + meidän piskuinen alus. Valitsemme leenpuolen sataman joka on iso ja täynnä veneitä. Satama on autio, kausi ei täälläkään ole vielä alkanut. Paljon yli 30´ purjeveneitä täällä siltojen takana. Onneksi ei näy leluja mastoissa (tuulimittarit, tutkat, Ap:t ja GPS:t) niinkuin Luxissa ja Saksassa, jossa niiden tarpeellisuus on lähinnä kyseenalaista.
10.5-96 Roermond – Leukemeer
Julianakanaal
Pilvistä +10°
Liikkeellelähtö aikaisin, tankkaamme vihdoin bunkkeriveneestä bensaa 116l.
Roermond on todella iso veneilykeskus, ajamme katsomaan kaupungin satamaan jossa n. 500 venettä, isoja moottori sekä purjeveneitä. Meri lähestyy.
Ilma kylmenee, tosin ei tuule enää niin kovaa. Sululla näimme erään ystävämme idean, ( Eliisa ), kauppaveneen joka pistäytyi kylkikiinnityksellä veneissä tarjoamassa tuotteitaan.
Tänään löysimme aluksestamme uusia ominaisuuksia, pystymme ajamaan n. 10-12s , 2000rpm:llä kun trimmilevyt on todella voimakkaasti alasvedettynä. Vene ikäänkuin liukuu puoliplaanissa. Matkaamme tänään Maas jokea 70km, alukset ajavat hitaammin eivätkä tee paljon aaltoja.
Leukemeerissä löytyy kolme satamaa valisemme Leukenin, jossa Mercruiser huolto, purjeneulomo, hyvinvarustettu kauppa, petroolia spriitä ym. Saimme hankittua uuden vaihdekaapelin perävetolaitteeseen sekä vetolaitteen tiivisteen jotta peruutusvaihde saadaan korjattua. Kauppias ei nyt kiireenä kevätsesonkina kuitenkaan ehdi ottaa tätä työtä vastaan. Vene pitää nostaa ylös ja irrottaa perävetolaite jotta vaihdevaijerin saa vaihdettua.
Olimme iloisia koska matkantekomme on ollut epävarmempaa ja olemme joutuneet koko ajan tekemään varasuunnnitelmia tuulen ja virtauksien suhteen. Nyt meillä on osat ain oastaan asennus puuttuu.
Illalla tarjoamme laiturilla olleelle saksalaisseurueelle saksalaista snapsia; Riesling Trauben Brandia, pullosta joka oli ollut matkassamme Kröv vuoren juurelta saakka. Saksmannit olivat tietysti otettuja. Lähdimme rohkaistuneena pursiseuralle katsomaa mitä hollantilainen keittiö taikoisi meille. Tiesimme hollantilaiset keittiotaidot heikohkoksi ja tieto oli paikkansapitävä. Meat- balletjen oli kuitenkin lämmintä ja täyttävää.
Pikä pätkä tämä Julianakanaal ja tuntuu vielä pidemmältä kun on vain transporttia, tylsää kanavaa paikasta toiseen.
11.5-96 Leukemeer – Mookerplas
Pilvistä, ilman lämpötila +7° vesi +11,3°
Sovimme ystäviemme kanssa, että noutavat meidät merihädästä, siis kylmästä viimasta pois. Mookin kaupungista matkaamme muutamaksi päiväksi siistiytymään ja viettämään normaaalia city-elämää.
Matkaan lisäksi kaikki varusteet päälle. Kylmä viima puree ja kaikki paikat on jäässä kun saavumme Mookersplassille joka on kartan mukaan hyvä satamapaikka Mookin lähistöllä. Yachthafen Eldoradossa oli kyltti: vierasveneet laiturin ulkoreunalle. Betonireunus ei houkutellut jättämään venettä yksin, joten päätimme siirtyä vastapäiselle klubille jossa myös hauskannäköinen ravintola. Paikka on hyvä, tänne voimme jättää m/y Silkkiuikun hyvillä mielin. Kaikki lämmittimet äkkiä päälle jotta kehtaisimme ottaa ystävämme vastaan. He tosin heittivät jo kerran kapteenin Baseliin veneelle loma-reissullaan joten tietävät mitä odottaa.
Saamme ystäviemme luona erinomaisen kulinaarisen illallisen; alkuruokana: tuoretta mozzarellaa, pääruoaksi coq au vin. Maistelimme lisäksi hyviä espanjalaisia viinejä. Nicht slecht sanoi Rheininmatkaaja, vielä eriomaista seuraa ja mielenkiintoisia keskustelunaiheita eurooppalaisten yritysten neitseellisistä markkinoista kaukoidässä. Kohtelias emäntä leikkasi pitkäksivenähtäneet hiuksemme ennekuin tohti viedä meitä kiertoajelulle Vechtin kanavalle ja Zeevoldeen jonne olimme yhdessä suunnitelleet jättävämme veneen.
-
-
12 – 15.5 Laren
-
Säätiedotus lupaa alkavalle viikolle kylmää.
Kaksi päivää kului rattoisasti maissa, kävimme Flevolandissa katsastamassa Zeewolden sekä Vechtin kanavan Markemeerille.
Lainaamme yhdessä satamakirjoja ja tarkistamme illalla reittiä ensi torstain lähtöä silmälläpitäen.
Meillä on kaksi mahdollisuutta:
-
Waalia alavirtaan, sieltä Rijn Amsterdam kanaalia Utrechtiin. Edelleen Vechtin kanavaa Veespin pikkukaupunkiin ja Flevoland eteläpuolelta kiertäen Zeewoldiin jonne olemme päättäneet jättää veneemme.
2) Waalia ylävirtaan, Pannerdens Ijssel kanavaa ulos Kettelmeerille ja sieltä isompaa ränniä Flevolandin eteläpuolitse Zeewoldeen.
Kylmät ilmat suosivat Vechtin kanavan valitsemista.
Hei! suomesta hienoja uutisia, on euroopan lämpimin maa äitienpäivänä.
15.5-96 Mookerplas – Kranenbergseplassen
Paluu veneelle hyvin syöneenä (eriomaisia illallisia) ja hyvissä voimin. Täytyy lausua suuri kiitos vieraanvaraisille ystävillemme majapaikasta sekä kaikesta siitä mitä saimme vierailun aikana kokea. Ehdimme tänään ainoastaan 2t mittaisen pyrähdyksen Maas-Waal kanavan suulle Kranenbergseplassenille . Tarvitsimme myös 20l bensaa huomista matkaa varten.
Satamakapteeni kertoo että Katwickissä on bensis. Löysimme kaverin tipparellulla heittämään, sovimme hinnaksi 8 olutta, hollantilaista käytännöllisyyttä. Illalla kävimme klubilla joka oli ihan moderni ja tyylikäs paikka. Paikallinen kirkko oli tupaten täynnä väkeä, olihan helatorstai.
WAAL
16.5-96 Kranenbergseplassen – Tiel
Aurinko paistaa
Aamulla tulee, on melkein lämmin Silkkiuikun avotilassa kun kuomupeite on päällä. Lähdemme liikkeelle ja ajamme lyhyen Maas-Waal kanavan laivojen perässä 2000 rpm ja n. 10s nopeudella. Kanavan suulla on armoton ruuhka ja joudumme odottelemaan 30min. Sulku on pitkä kuin nälkävuosi ja vetää uskomattoman määrän laivoja. Nijmegenin kaupungin satama on myös tässä. Tavaraa puretaan ja uutta lastia lähdetään hakemaan Rotterdamin liepeiltä.
Töijaamme 4 muun huviveneen kanssa jokilaivaan kylkeen, jonka kapteeni varoittaa liikenteestä Waalin suulla. VHF kanava 68 :sta voi tiedustella. Amsterdan – Rijn kanaal on rakennettu jälleen suoraseinämäiseksi ja kapteeni varoittaa myös aalloista joita tulee riittämään. Vechtillä ei ole aaltoja eikä sanottavammin virtaamaakaan.
Kun tulemme kanavan Waal joen päässä sulusta ulos niin Rhein eli täällä Waal iskee koko voimallaan, kaikki jokilaivat ajavat “täysillä höyryillä”, kiire on kova ja tämä tietää meille ryskivää menoa seuraavat 25km. Virtaa on n. 3s
Rhein on täällä jakautunut kahdeksi eri joeksi Neder Rijniksi ja Waaliksi.
Matkalta löytämämme bunkershiff (bensalaiva) oli saamassa ottamassa itselleen täydennystä joten jatkamme ilman tankkausta kohti Tieliä.
Uskomaton liikenne ja jokaisessa kekimäärin 800.000kg tavaraa. Eurooppa pysähtyisi, ainakin hetkeksi jos Rheiniin tai Waal jokeen tulisi joku ajoeste.
Koblenzin kohdalla jossa jätimme Rheinin jokilaivoja meni jonossa. Nyt laivat ajavat ikäänkuin moottoritietä usealla kaistalla. Aallokko on terävää ja jotenkin keinotekoista, se hajottaa helposti veneen jos ei ole varovainen.
Kapteenia joka on sentään rakentanut ja suunnitellut veneitä itkettää nähdä näin paljon neliskulmaisia peltiveneitä. Edes niiden huono jälleenmyyntihinta, jonka näimme myyntisatamassa ei puolusta niiden massarakentamisata.
No ainehan on katoavaista ja ruostuu pois.
Linssen Yachtsin alukset ovat kiva poikkeus, niissä on karismaa ja omaa muotoilua. Kuitenkin hollantilaiset vanhat tjalkit ja cutterit ovat varsin elegantteja ja omintakeisia suunnittelultaan. Niistä voisi ottaa positiivisia piirteitä uusiin designeihin.
Tielin satamassa ei virtausta nimeksikään eikä swelliä. Kapu lähtee heti rahtaamaan 120l bensaa ja ihmettelee miten täällä porukka tankkaa, eihän kaikilla ole dieselkonetta. paitsi tietenkin armottomalla peltivenelaivueella. Alkaa sataa, laitamme lämmittimet päälle ja istumme puuhailemassa sekä suunnittelemassa tulevaa matkaa veneessä.
17.5-96 Tiel – Utrecht
Amsterdam-Rijn kanaal – Vecht
pilvistä +14°
Muutama sata metriä takaisinpäin Waalia ja sitten Amsterdam – Rijn kanaalille. Ensimmäinen osuus on reunustettu luonnonkivillä eikä siellä muodostu pahoja aaltoja. Kanava on varsin lyhyt ja se yhdistää Waalin ja Lekin. Ajamme reilua 15s nopeutta ja matka taittuu nopeasti, shutsluis on auki Lekin suulla, ylitämme Lekin ja ajamme sisään kanavan toiseen osaan joka on taas betoniseinäinen. Siellä ei nyt paljon liikennettä. Poistumme sulun kautta Vechtille joka rauhallinen, lisäksi tuuli tyyntyy. Vecht on kaunis, niin on myös Utrecht kapeine kanavineen.
Päätämme pysähtyä keskelle kaupunkia kanavan rantaan. Vastapäätä meitä saapui juuri suuri vanha tjalkki ja nosti tietenkin siltojen välissä maston pystyyn illaksi, paljon nuorta miehistöä ja vielä enemmän seilorimeininkiä. Kaikilla ravintoloilla on holvikellarit kanaalin tasolla, kesällä rannalla on varmasti paljon elämää. Tantes Bistro näyttää hyvältä ja saa tarjota meille illan erikoiset. Tapaamme hollantilaisen pariskunnan 32′ jalkaisen teräsveneen kanssa ja kerroimme mistä tulemme. He katsoivat epäuskoisina pientä alustamme, otimme yhdet oluet ja kerroimme, tilanne valkeni. Pariskunta oli matkalla Amsterdamin kautta Tanskaan purjehtimaan. Kerroimme heille Tanskan purjehduksistamme, toivottavasti saivat vinkkejä satamista ja muusta.
18.5-96 Utrecht – Loosdrechtseplassen, Meent
Puolipilvistä + 14°
Lähtö sululle nopeasti klo 12:00, kukat sekä kaunis lanmppu jäivät uusien purjehtijoiden ostettavaksi, syy oli seuraavanlainen: sulkuaikamme oli klo 14:15. Halusimme nopeasti liikkelle koska emme tienneet miten pieni Vechtin kanava etenee lukuisine siltoineen. Utrechtin jälkeen kurjan näköisiä asuntoveneitä. Mustan väriset ovat ns. Hoockerien veneitä saamme kuulla. Kanavassa edetään letkassa siltojen ali. Ostoskärryjä, lastenvaunuja ym. roinaa kanavassa? Kanava kaunistuu äkkiä, puutarhoja siirtomaaporvareiden taloja isoja huviloita tulee kanavan molemmille puolille.
Silloilla onkivapa ja puukenkä heilahtaa ja siihen pitää laittaa 2,60 Guldenia maksuksi sillan avaamisesta. Kaikki laituripaalut ovat edelleen Teak puuta tai Irokkoa, ihmettelin sitä jo aiemmin kun sulun seinät oli päällystetty jalopuulla. Hollantihan on ollut suuri siirtomaavalta ja mm. Bruynzeel plywood on muistaakseni maailmankuulu hollantilainen jalopuuvanerimerkki. Kaksi ensimmäistä poikittaista kanavaa on liian pieniä meille, kolmannesta mahdumme ajamaan sisään sulkuun. Kas kummaa taas seinät päällystetty Teakilla, käytännöllistä jos raaka-aine on halpaa, eipä mätäne helpolla. Laskeudumme sulussa 70cm.
Jopas on kaunista Loosdrechtsplassenilla, varsinainen lomaparatiisi kaiken kokemamme kaupunkinäkymän jälkeen. Ajamme etelärannan läpi totutellaksemme ruohontupsuisiin saariin. Vierailemme jossain marinassa, paljon veneitä myynnissä osin huonokuntoisia, myöskin muutama Vindö ja Maxi pujevene.
Saamme venekaupasta tarpeelliset ja jatkamme johonkin ruohosaarista, kiinnitymme rantavalliin. Koiramme saavat heti ystäviä ja ovat onnellisia.
Vesi lämmennyt hieman +11.2° Illalla N tuuli
19.5-96 Meent – Oud Loosdrecht East End
Puolipilvistä ilma +16° vesi +10.8°
Koiriemme paratiisi, kamut heti aamulla vastassa. Teemme pieniä huototöitä veneessä, kiillotusta ja vahausta sekä kylkien pesu. Tuloksena m/y Silkkiuikku kiiltelee iltapäivän auringossa. Päätämme jäädä tänne luonnon helmaan vielä hetkeksi ja näinollen kiiloitus jatkui vielä tovin. Ilta auringossa ohi ajaa hieno puinen Riva Aquarama, hyvä että puunasimme matkassa rähjääntyneen Silkkiuikkumme. Piristymme kuitenkin illan suussa ja ajamme heinäsaarelta Oud Loosdrechtiin, East Endiin, viimeiseen pursiseuraan.
Pursiseurassa, jossa hieno siirtomaatunnelma saimme salaattia ja Kapteeni annoksen Ribsejä josta heltisi jakaa muillekin.
Loosdrecht on yksi Hollantilaisten lomaparatiiseja. Kävelimme liikkeitä ja venerantoja läpi, harmi löysimme hyvän ruokapaikan mutta olimme jo syöneet. Päätimme ottaa yhdet gin and tonicit illan kunniaksi, takaisin veneelle emme onneksi joutuneet uimaan sillä purjehdus clubin nostosilta oli vielä auki.
Sähköt ovat kiinni yön pimeydessä, veneen lämpö päälle. Wc ja kylmä suihku löytyi, kaunis paikka mutta hieman omituiset palvelut. 
20.5-96 West End, Oude Loosdrecht – Muiden
Tuulee S-W, ilman lämpö +17°
Kapteenska suihkuun ja Kapteeni hakemaan petroolia ja muita tarvikkeita. Kaunis messinkilyhty löytyy neonlampun tilalle. Petroolia ei ole joten lämmitintä käytetään säästeliäästi. Myös bensa asema näkyy, joten tankkaamaan 110l bensaa ja lisäksi vettä jonkun verran.
Kepulin aamiaisen jälkeen pursiseuran kiinalainen ravintola tarjoilee meille lounaan Princess Gardenissa. Arvokas mutta hyvä paikka.
Vechtin kanava on edelleen kaunis ja puukenkä heilahtelee tasaiseen tuttuun tapaan, heilahteli myös silloin kun mahduimme pienenä veneenä siltojen alta, vaan eipä heilahdelleet silloin kolikot kenkään. Iltapäivällä saavumme Muidenin sulkuun, nousemme 20cm ylöspäin ja olemme Markemeerillä, Ijsselmeerin sisemmällä osalla. Pursiseura heti sulun oikealla puolella tarjoaa meille paikan aivan klubitalon kupeesta.
Juhlistamme matkamme viimeistä sulkua ja kapteeni kaivaa veneen viini-kellarista Hieronimin Auslese viinin, jota on kypsytetty tovi veneemme viinikellarissa.
Ilmoittaudumme satamakapteenille koska haluamme heti suihkuun ja peseytymään kunnolla matkan pölyjä pois.
Muidenin Koniglijke Yachthafen oli vaihteeksi oikea satama mahtavine veneineen ja fasiliteetteineen, juuri oikea paikka päättää jokipurjehdus.
Ilmeisesti myös hollantilaisen veneilykerman synnyinsijoja tämä klubi. Upeita valtavia Tjalkkeja, 3kpl Baltic 39′ venettä sekä hienosti tehtyjä peltiveneitä vaikka muille jakaa. Kyllä hollantilaiset kuitenkin osaavat piirtää, kyse on kai ainoastaan maksumiehistä venettä suunniteltaessa.
21.5-96
Muiden
Aurinkoa, ilma +18° vesi +10.4°
Aamulla tuoretta leipää melkein laiturilta, merikaupunki siis, hienoa!
Kapu ja kapteenska totesivat aamulla kuin yhdestä suusta: ensimmäinen kunnon suihku sitten Luxenbourgin.
Tämän kevään myöhäinen tulo tänne Hollantiin ei ole poikkeus vaan kevät on myös täällä epävarma. Veden lämpötilan putoaminen antaa myös tämän suuntaisia ajatuksia, sehän oli Toulissa Ranskassa +17° ja nyt täällä
Hollannissa +10.4°. No, tähän vaikuttaa myös Pohjanmeren läheisyys. Hollannissa on myös pitkä talvi ja sesonki veneilyyn lyhyt.
Kapteeni alkaa järjestellä m/y Silkkiuikun traileria ja tuttavan auton noutoa Amstelveenistä huomiseksi.
22.5.96
Tuulee +16°
Kapteeni lähtee hakemaan autoa ja traileria ja palaa klo 03.00 seuraavan päivän puolella. Muu miehistö on vahtinut venettä sillävälin.
23.5.96
Kapteeni palkitsee alkumatkan miehistön sekä autonsiirrot ja ostaa 2 lippua Ajax-Juventus champions liigan finaaliotteluun Muidenin pubiin johon on viritetty laajakangas. Käymme vielä katsomassa Atlanttia Den Helderissä. Kapteenska lähtee illalla noutamaan trailerin lukkoa tuttujemme luota. Miehet katsomaan futista. Olutta ja pientä purtavaa, kun Litmanen tekee maalin ei meille suomalaisille enää mikään maksa mitään. Paikalliset ehtivät todeta että kyllä he ottavat sen veneen tänne myös säilöön, ei tarvitse lähteä sitä vastarannalle kyläpahaseen viemään. Hieno tunne olla suomalainen mikä on tietysti futissankarimme ansiota tyystin.
24.5-96
Muiden – Zeewolde
Sataa koko ajan mutta klo 14.00 aikaan selkenee. Pikainen lounas ja lähdemme liikkeelle.
Tuulee kohtalaisen kovaa -W. Ajamme n. 3000rpm voimakkailla trimmeillä myötätuulessa ja isossa aallokossa, pärskeitä lentää. Vesi ei ole sanottavammin suolaista, olemmehan kahden sulun takana pohjanmerestä. Silkkiuikku kulkee hienosti, veneessä on aina ollut hyvä pohjanmuoto ja se kuuluu merelle ei kanaville.
Flevolandin eteläpuolella tulemme yllättäen sulkuun jota emme olleet huomanneet kartassa. Emme voi kuitenkaan tässä tuulessa ajaa sisään, pieni apumoottorimme ei jaksa pidätellä venettä kovaa myötätuulta vastaan ja rikkoisimme veneen sulun seinää vasten.
Sulun suulla suorittaa iso kumivene pelastusoperaatiota regailevan purjeveneen kanssa. Menemme kysymään voisiko hän senjälkeen auttaa meidät sulkuun. Tottakai kuuluu vastaus soittakaa sulkuun että sulkuvahti tietää odottaa vaihdeviallista venettä sinne. Ajamme sulun suulle ja sovimme VHF:llä että meidät avustetaan kohta sulkuun. Operaatio menee hyvin ja pääsemme jatkamaan matkaa Zeewoldeen. Tarjoamme korvausta avustuksesta mutta kumiveneen mies vain heiluttaa iloisesti käsiään hyvästiksi, hieno tunne, sulkuvahti näyttää myös peukalolla OK ja oli tyytyväinen kun ilmoitimme että olemme saapumassa viallisella veneellä sulkuun.
Koko Flevoland on muodostunut kun uudet isot padot rakennettiin ja vesi pumpattiin Pohjanmereen. Sulun täytyy olla osa tätä järjestelmää.
Jatkamme hyvillä mielin matkaa ja kohta ulapalla kelluu iso musta fendari, otamme talteen. Yritämme huudella VHF:llä kadelle ohiajaneelle veneelle ja sulkuun, ei vastausta. Matka jatkuu sotasaaliin kanssa joka on siis 5 x omien fendareiden kokoluokkaa.
Zeewolden satama on iso ja hyvä. Marssimme ensitöiksi sotasaaliimme kanssa isoon peltiveneeseen, jossa mustia samanlaisia fendareita ja kerroimme tapahtuneesta. Sovimme vaihtokaupasta ja saimme pari ryyppyä Geneveriä ja olimme tyytyväisiä, fendarilla oli uusi tarkoitus.
Illalla syömme erinomaiset lammaspihvit ja tyhjennämme veneen varastoista Espanjalaisen Gran Reserva punaviinin. Ilmoittaudumme satamakapteenille ja hän on tyytyväinen kun yli 2 kk:ta sitten tullut traileri saa veneen päälleen.
3 viimeistä yötä veneessä ja kotimatka alkaa. Pakkailemme kaiken kangasmateriaalia sisältävän säkkeihin ja pursiseuran varastoon sekä arvoelektroniikan mukaan matkatavaroihin.
25 – 26.5-96
Zeewolde
Zeewolde näyttää lisää positiivisia puolia tänään. Reissun parhaat sosiaalitilat, suhteellisen uutta ja siistiä kaikki. Teemme kävelyretken kylän keskustaan, aika ankeaa modernia arkkitehtuuria mutta palvelut löytyvät.
Yritimme vetää silkkiuikun Toyota pickupilla ylös mutta sen voimat hyytyivät, noudamme trukin hallista ja saamme veneen ylös vedestä. Siivoamme ja tyhjennämme veneen vedestä ja huollamme koneet. Vaidevaijeri jäi syksyn huoltokeikalle. Illalla alkaa sade jota hollantilaiset enustivat. Nyt kuulema sataa kaksi viikkoa joka on normaali kevätsade täällä.
Tavaraa riittää pakattavaksi enemmän kuin kasseja löytyy. Raha-asioiden hoitoa satamaan sekä vuokrasopimuksen tekoa. Hollantilaiset ovat tarkkoja ja heidän kanssa on syytä sopia kaikesta. Kaikki mitä on sovittu tehdään, ei muuta.
Sataman kiinalainen ravintolakin osoittautuu varsin gourmantiksi, sinne tullaan syömään näemmä matkankin päästä. Ruoka oli erinomaista.
Telakan pojat vetävät veneen lähipäivinä halliin sisään, miehistö pakkaa laukkunsa ja lähtee tältä erää kotiin.
Ilta-auringossa kuitenkin vielä kahvit ja Comte Fréres konjakit. Muistelemme 3kk:ta sitten tapahtuneita kiireisiä asennushetkiä matkaa valmisteltaessa.
Vene on palvellut hyvin, kaikki asennettu oli tarpeen ja pelasi moitteetta muutaman alkukankeuden jälkeen. Miehistölle ja eritoten kapteenskalle täytyy antaa täysi tunnustus, lähes 3kk:n ajan olemme olleet pienessä veneessä alkeellisissa olosuhteissa ja hän totesi ainoastaan että mitenkähän sitä oppii käyttämään useampaa kuin yhtä liettä. Olemme kaikki nauttineet matkastamme ja arvostamme suunnattomasti mahdollisuuttamme tehdä tämä matka ja nähdä keski-euroopan vanhat vesitiet sekä niitä yhdistävät lukuisat kanava-yhteydet.
Hollannista jäi mieleen:
Roermont iso veneilykeskus Maas joella, bensa-asemia harvassa Vechtin kanavasta lähtevällä Loosdrechtsplassenilla on seuraava Roermontin jälkeen.
Rhein – Waal todella iso ja rauhaton, laivat matkaavat 4:ssä rivissä, virta n. 3s
Hieman harmitti hollantilaisten Teak puun käyttö toisarvoisissa kohteissa, kun kaikki tedämme että Teak ja Mahonki tulevat sademetsistä ja uudelleenistutus-menetelmää ei ole. Korvaavien materiaalien käyttö olisi suositeltavaa.
Hollannin puolella on uudempia satamia, välittömiä ihmisiä. Kaiken kaikkiaan merellisempää porukkaa kuin saksalaiset. Reittimme varrelle ei osunut niin paljon kulttuuria kuin Saksassa ja Ranskassa. Poikkeuksena Utrechtin vanha kaupunki ja Muidenin pieni vallihauta kaupunki Ijsselmeerin rannalla.
Onneksi näimme etukäteen kuvia Loosdrechtsplassenilta ja menimme sinne, luonnonrantoja, heinätupsusaaria, tasainen syväys, hieman Evergladesmainen tumma makea vesi. Iso yhtenäinen alue vapaa-ajan veneilyyn.
Oud Loosdrecht on täynnä satamia ja veneilyyn liittyvää toimintaa.
Muiden oli satamista ehdottomasti hienoin, ihmiselle joka on syntynyt meren rannalla on ehdottoman tärkeää horisonttin näkeminen.
m/y Silkkiuikku on 24′ liukuvarunkoinen moottorivene varustettuna sisäperämoottorilla, risteilynopeus yli 30s. Veneessä keulakabyysi ja täydellinen pentteri ulkotiloisssa. Veneen polttoainetankki on n.280l, vesitankki 100l, lisäpolttoainesäiliöt 50l
Veneesä on lisäksi kemiallinen Wc ja lämminvesisuihku ulkotilassa.
Veneessä on sähkö sekä valopetroolilämmitysjärjestelmät.
vene 1575kg
apuperämoottori 30kg
polttoaine n. 250kg
vesi 100kg
varusteet 60kg
henk.koht varust. 60kg
nesteitä 30kg
2 henk. + 4 jalkaiset 160kg
Vene varusteissa merellä 2395kg
Traileri 480kg
Vene trailausvarusteissa 1950kg
Vene ja traileri rekisteriotteessa 2055kg
Veneessä tärkeää jokimatkalla:
Hyvät köydet, kumijoustimia ja myös muutamia isoja fendareita ennenkaikkea veneen kulmiin.
Ulkotilan valaistus ja hyvät valonheittimet.
Varakone joka myös jaksaa viedä venettä vastavirtaan ja joka on koko ajan käyttövalmiina telineissään.
VHF radion kovaääniset myös ulkotiloissa. Kaikki liikenne tapahtuu VHF:llä.
Sähköjärjestelmät sekä 12v että 220v ja convertterien osto hetimmiten reissun päällä.
Ylisuuri polttoainesäiliö sekä varapolttoainetta kanistereissa pääkoneeseen, lisäksi valopetroolia ja spriitä laitteista riippuen.
Lämmin vesi helpottaa elämää. Vesitankki, säästäväisille riitti hyvin 100l. Veneemme kemiallinen wc riitti tarpeisiimme. Täytyy muistaa että käytimme aktiiviseti satamien tarjoamia palveluita suihkusta pyykinpesuun.
Lämmittimiä, petrooli/diesel (petroolia huonosti saatavilla)ja sähkölämppäreitä.
Elämää helpottaa jos on osittain samoja laitteita mitä camping väki käyttää, satamat ovat aina yhdistetty camping alueeseen.
Aimo annos seikkailumieltä, satamat eivät aina ole ns. palvelusatamia mihin olemme tottuneet pohjoismaissa.
Hyviä jalkineita ja mahdollisesti taitettavat fillarit koska nähtävää riittää ympäristössä, ja eri kulttuureitahan olemme katsastamassa.
Venessä oltava mukana huvivenetodistus ja todistus maksetusta ALV maksusta sekä aluksen VHF lupa.
Photo J Pohjola 