Casa Marina Power plant 1. and 2. Stormälö 11. 03. 2020

päivitys 16.5.2020

IMG_20200322_132611

The elecricity production

Sähköntuoton lukema 14.3.2020 klo 13.45. Alkuvuoden lukemat ovat todella pieniä.

Maaliskuun 2:lla viikolla max tuotto on pysytellyt 3400 – 4000 W/h lukemissa.

4.4.2020 lukema oli klo 15.40 : 3830 W/h

5.4 2020 lukema oli klo 14.30 : 4090 W/h

15.4 2020 lukema oli klo 15.30 : 5106 W/h

16.4 2020 lukema oli klo 14.50 : 5541 W/h

17.4 2020 lukema ylitti klo 14.30 : 6500 W/h

18.4 2020 lukema/pilvenhattaroita klo14.50 : 4450 W/h

Toukokuussa on lukemat nousseet 6150 W/h lukemiin, odotamme silti 6850 W/h maksimi tuottoa.

Paneelikenttä 1. lukemat nousevat nyt jyrkästi auringon aseman muutoksen myötä. Tässä faktatieto toistaiseksi sähkön tuotosta. Nyt kokonaan toinen ja isosti merkityksellinen asia on miten pystymme hyödyntämään sen käytännössä. Ensisijsisesti käytämme sitä itse ja loput myyntiin energiayhtiöllemme. Nyt kaikki on kytketty sähköpäätauluun sen enempää korvamerkitsemättä sitä. Nyt keväällä laitamme sähkön menemään esilämmitettyyn (pelletti ja vesipaneelit) varaajaan jossa käyttövesi sitten tullaan tulistamaan aurinkosähkön avulla. Tämä varaaja ajastetaan toimimaaan ainoastaan päivisin kun sähköä syötetään aurinkopaneeleista.

About solar panels that produce elecricity and are connected to the 220 V energy network. Winds that bring clouds are the major factors affecting the production of the amount of electricity produced in southern Finand. We are greatly covered of thick cloud masses during 3 – 4 winter months. Suns position is very low from September to April (6 months). No electricity or very little electricity is produced.

aurinkovoimalamme laskennallinen max. tuotto on n. 9650 W/h, mutta olemme jakaneet paneelikentät niin että keskipäivän paneelikenttä 1. talomme katolla tuottaa maksimissaan n. 6840 W/h ja iltapäivän paneelikenttä 2. kalliolla tuottaa maksimissaan n. 2850 W/h tunnissa.

Swenergia on toimittanut meille aurinkolatausjärjestelmän. järjestelmän invertterinä toimii Fronius Symo.

HELEN, Helsingin energia toimittaa sähkömme ja ostaa ylijäämäsähkön takaisin.

14.3.2020 paneelikenttä 1. talon katolla on tuottanut 3560 W/h. Tästä on vielä matkaa yli 6500 W/h maksimituottoon. 28.3.2020 klo 17.30 ilta-auringon paneelikenttä 2. tuottaa jo maksimituoton ja hieman myös heijastuu isolta paneelikentältä koska lukema on 2975 W/h.

Yleistä

Maaliskuun loppua voimme siis pitää Aurinkopaneelien tuottaman sähkön alkuajankohtana näillä leveysasteilla, toki sen saisi tehokkaammaksi jos jakaisi osan kenttää aamuauringolle ja suuntaisi paneelit osittain kaakkoon. Matalalla oleva aurinko ei kuitenkaan yllä puuston latvojen yläpuolelle talvikuukausina.

Erityisesti tänä talvena ilmanala on ollut pimeä ja erittäin kostea. Pilviä on ollut joka päivä ja sadevesi on muun muassa mennyt porakaivoomme. Sadeveden olisi pitänyt päästä virtaamaan mereen, mutta nyt vettä on todella paljon lämpimän sään ja sateen takia. Maa on niin märkä ettei se ime enää yhtään vettä. Tästä voimme päätellä että pilvipeite on ollut erittäin paksu, eikä auringon säteet juuri ole pilkahtaneet paneeleille saakka koko talvikautena.

Sadepilvet ja aurinkovoimala ei siis ole hyvä yhdistelmä. Tuotto on olematonta. Tuulet ovat pysytelleet etelän ja lännen välillä ja tuoneet sadepilvet ja aiheuttaneet lämpötilan pysymisen plus asteiden puolella, kahta lyhyttä pakkas jaksoa lukuunottamatta. Tuuli oli tuolloin pohjoisen puolelta.

Tuulien suunta on merkityksellinen pilvien muodostumisessa. En ole nähnyt tilastoja tämän talven tuulista. Itämeri ja Atlantti pysyvät sulana ja työntävät tänne lämmintä ilmaa ja jatkuvia sadepilviä. Eurooppa on tähän aikaan jo kevään korvalla ja myös sieltä tulee itämeren yli vain lämmintä ja sateista säätä. Kaakonkulmalta ja pohjoiselta Jäämereltä ei ole juuri tuullut ja tämä olisi se virtaus, joka kylmettäisi Suomen alle vuorokaudessa. Lisäksi saisimme ainakin helmikuusta lähtien aurinkoisia päiviä

Tietoa tuulista ja ilmavirtauksista on yleensä huonosti saatavilla. Ilmaston lämpenemisen on sanottu aiheuttavan kasvaneita tuulia rannikkojen läheisyydessä. Tuoko nämä tuulet myös kostean ilmanalan ja sadepilviä mereltä?

Itämeren allas ja Skandinavia on kuitenkin oma alueensa, jossa talvella merkittävänä tekijänä on Atlantilta työntyvät lämpimät virtaukset ja Venäjän mantereelta sekä Jäämereltä työntyvä kylmä ilmamassa.

Ilmatieteen laitos on saamassa yliopistolle supertietokoneen, jolla voi laskea vuoden jokaisen päivän tuuli datan. Saadaan kuuleman mukaan tuuliatlas, josta on helppo kaivaa tietoa. Tästä atlaksesta odotetaan oivaa työkalua myös tuulisähkön tuottamista varten. Sääennustus ja ilmakehämallit antavat luotettavaa kuvaa esimerkiksi juuri tuulista ja tuulten vaikutuksesta lämpötiloihin ja myös pilvisyyteen.

Ilma lämpenee ja merijää vähenee. Ilmastonmuutoksen ei kuienkaan lasketa vaikuttavan merkittävästi tuuliin lähimpinä kymmeninä vuosina. Yiopiston uusi teknologia on kytköksissä talousennusteisiin, tuulisähkölle, joten siitä on mahdollista saada erittäin tarkkoja tuuliennusteita ja sitä kautta tietoa myös pilvimuodostelmista, jotka liikkuvat tuulten mukana. Aika näyttää onko siitä hyötyä myös aurinkovoimaloiden tuotto laskelmissa.

aurinkopaneelit

 9500 W aurinko järjestelmä näyttää tällaiselta. Tämän olisi laskennallisesti pystyttävä tuottamaan 1/3 sähköntarpeesta vuotuisella tasolla. Tämä tietysti riippuu paljolti juuri aurinkoisten päivien lukumäärästä vuodessa. Paneelien sijoittelu on pyritty optimoimaan niin että ne ottavat talteen mahdollisimman paljon keskipäivän tehokkainta aurinkoa ja länteen avautuvalla kalliolla on 2. paneelikenttä, joka hyödyntää tehokkaasti ilta-auringon. Paikan sijainnilla on mahdotonta hyödyntää aamuaurinko, johtuen puustosta ja auringon alhaisesta asemasta talviaikana.

 

Asennus

Rakentaminen oli haasteellista, halusimme säilyttää vanhan kuparikaton. Tuonajan kupari on puhdasta ja kestävää, lämpövaihtelut eivät siihen vaikuta. Kävimme läpi jokaisen katon sauman ja korjasimme 5 pientä vuotokohtaa. Yksikään useasta sadasta kiinnikkeestä ei ollut murtunut ja kupari oli edelleen elastista eikä murtunut taivutettaessa. Katonrakentajat totesivat että älä vaihda tätä kattoa, uusi kuparikatto ei kestä sitä aikaa mitä tämä katto kestää. valitsimme haponkestävät kiinnikkeet Ormaxin juoksuja varten, saimme ne tehtaalta kohtuullisessa ajassa. Lisäksi arvelimme että onnistuminen auringon pyydystämisessä ei välttämättä onnistu kertalaakilla ja voimme joutua sijoittelemaan paneeleita uudelleen. Katon muoto ja suuri savupiippu antaa varjoa aamuisin ja illalla. Nämä varjot ottavat radikaalisti tehoja pois MOT. Menemme nyt yhden kauden läpi ja seuraamme tuottoja. putsasimme tiilikatteet ja korjautimme savupiipun ennen asennusta sekä pesimme useaan otteeseen kuparin. Kiinnitimme lisäksi butyylikumilla clipsut, jotta niihin ei tarttuisi havunneulaset.

Asennusajankohta venyi hälyyttävän myöhään, kuparikatto on äärimmäisen liukas jäätynenä. Asennus alkoi 1 marraskuuta, rakennustelineet ja paneelit olivat talon vieressä valmiina asentajia varten aamulla. Sää suosi meitä asennuspäivänä ja hyvä valmistelu takasi että saimme paneelien asennustyön suoritettua samana päivänä. Jätimme huoltoraot kummallekin sivulle sekä harjalle. Kallioasennuksen sain myös mitoitettua ja reiät porattua mittauksien mukaan. Tämän jälkeen oli kaapeliojien kaivuu ja kaapelien veto sekä kalliotelineen pystytys seuraavana viikonloppuna 6.11.

Kallioantureiden kiinnittäminen oli pienen taistelun tulos, koska pakkanen ja sade vaivasi koko viikon. Onneksi asennuspäivä oli jälleen lämpimämpi ja aurinkoinen. Itse telineen asennus onnistui 2. mieheltä, päivä oli täynnä kun saimme kaapelin vedettyä suojukseen ja terassin alle invertterille.

Paneelikenttä 1. ja 2. ovat valmiit. Kaapeliojat kaivettu jäisestä maasta huolimatta aina Fronius invertterille asti. Työt saatiin tehtyä Marraskuun aikana. Nyt jäämme odottelemaan Paneelikenttien tuottamaa sähköä. Päivitän näitä lukemia sivun alkuun.

Now the Powerplant 1 and 2. are ready. The cable ditches have to be digged for the cable works. The icy ground is hard but we still succeed to draw the cables all the way to the Fronius inverter. Job is done in November. Now we have to wait for the results.

Paneelikentät kestivät 25 -30 m/s tuulia. Tänä poikkeuksellisena talvena 2019 / 2020 on ollut useita kovia myrskytuulia normaaleihin talviin verrattuna.

The Powerplants survived several storm force winds during this winter 2019 / 2020. Winds exeeded 25 – 30 m/s, which is quite hard for a normal winter,